Niin melkein meni tämänkin viikonloppu - täysin ruokaa laittamatta.
Perjantainan lapsella oli ratsastusta, lauantain katkaisi pahasti Apassionata keskellä päivää (kävimme ulkona syömässä) ja tänään sunnuntaina aloitimme aamun hevostalleilla, Sen jälkeen lapsi sieppasi vauhdissa lautasellisen puuroa, minä lähdiin töihin ja lapsi pelaamaan jalkapalloa. Illaksi olen varannut  pyykkituvan ja talouden toinen jäsen menee kaverilleen tekemään sushia. 
Ei siis mitään syytä laittaa ruokaa.

Huomiseksi voisin kaivaa jonkun kivan reseptin pakastekalalle, pakasteessa on paketti seitiä.

Sisustukselliset projektit painaavat myös päälle. Olohuoneessa nojaa seinään keittiön uusi vanha pöytä, ilman jalkoja. Jalat pitäisi hioa ja maalata mustiksi. Maali on, santapaperia on, jalat on irti, inspiraatio kateissa.
Löysin jo aikaa sitten keittiöön Tapiovaaran Fanett- tuolit, oikeastaan yhteensä jopa kahdeksan sellaista. Pöytäkin löytyi, mutta ei ihan samaa sarjaa - kunnes kuusankoskelaisella kirpputorilla köllötti pyöreä pyöreäjalkainen pöytä jatkopalalla. Ainoa vaan, että ne pyöreät jalat ovat vaaleat - ja minä haluan /tarvitsen mustat. Saa sitten vaan nähdä koska haluan tarpeeksi, yleensä asioita saa aikaiseksi vasta kun niitä haluaa tarpeeksi paljon.

Kirpputoriprojektikin on ihan levällään pitkin kämppää.  Juuri nyt on menossa sellaista ei niin hyvää tarvaraa, ja se ei inspiroi yhtään Mutta nekin on myytävä, tai yritettävä myydä ennen kiertoon siirtämistä.

Onnneksi olen saamassa myyntiin ihan uutta vanhaa tavaraa - sellainen aina innostaa myymään ahkerammin.
Kotona pitäisi tehdä pientä remonttia, kesä on tulossa ja lapsen harrastukset huutavat rahaa. Luulisi siinä olevan kannustetta kerrakseen.... vaan ei! LAISKA LAISKA LAISKA MINÄ!

Huomenna seitiä jossain muohossa.

Siihen asti 

MuBa

Näppäränä tyttönä ostin lapselle pussillisen avokadoja jo ennen kuin hän lisäsi ne kauppalistaan. Kätevä emäntä olisi luonnollisesti tarkistanut tarpeen etukäteen, mutta jotkut vaan menee fiiliksellä.
Meillä on nyt reilu kilo hyvinkypsyneitä avokadoja. Toivottavasti nuo kivelliset ystävämme pysyvät kuosissa sunnuntaihin asti, jotta lapsukainen voi ottaa osan mukaansa kaverilleen - kaverilla on sushi-bileet ja muutama noista hedelmistä menisi näppärästi riisipedillä, merilevään käärittynä, parempiin suihin.

Tarjoushaukkana olen myös ostanut 500 grammaa rasvatonta maustamatonta jogurttia saksalaisen kauppaketjun liikkeestä. Ihan edullinen ostos, vain 49 senttiä, mutta ei näytä meillä enää menevän - smoothiet rakentuvat tätänykyä rahkasta.

Google tarjosi näillä aineille, avokado ja jogurtti, kasteikkeita ja dippejä. Ei oikein iskenyt. Vasta kolmennelta tai neljänneltä sivulta löytyi Sikke Sumarin kylmä avokadokeitto.

http://www.livtv.fi/ohjelmat/sikke---ruokaa-rakkaudella/1377417-jakso-6-kylma-avocadokeitto

Kylmä kesäkurpitsa-, avokado- ja jogurttikeitto:
1 tuore punainen chili siemenet poistettuina ja pilkottuna
1 l kana- tai vihanneslientä
2 pientä, kiinteää kesäkurpitsaa kuutioina
1 iso kypsä avokado
1/2 sitruunan mehu
2 purkkia maustamatonta jogurttia
tuoretta minttua
suolaa ja mustaa pippuria

Kuumenna kanaliemi kattilassa kiehuvaksi ja lisää kesäkurpitsakuutiot ja chili. Kypsennä kannen alla muutama minuutti. Ota kattila liedeltä ja nosta kesäkurpitsat reikäkauhalla pois liemestä ja siirrä odottamaan.

Halkaise avokado, poista kivi ja lusikoi liha mikseriin, lisää sitruunamehu jogurtti ja hiukan kanalientä ja soseuta pyreeksi. Yhdistä pyree kanaliemeen ja sekoita. Mausta suolalla ja pippurilla ja anna jäähtyä. Lisää jäähtyneeseen keittoon kesäkurpitsat ja minttusilppu. Jäähdytä jääkaapissa ja tarjoa kylmänä.

 Vähän kyllä mättää se, että jouduin ostamaan kesäkurpitsan keittoa varten, ja sitruunan. Ei siis mennyt ihan taiteen sääntöjen mukaan tämä olemassaolevien elintarvikkeiden hyödyntäminen. Sattumoisin minulla ei ollut tuoretta minttua, eikä kanalientä. Tällä kertaa mennään siis kasvisliemellä ja ilman minttua,
 

Avokadot olivat aika pieniä ja tosi kypsiä. Käytin niistä neljä, osittain. 

Jääkaappia en raakinut viilentämisellä rasittaa, onneksi on parveke. Parvekkeella kuuma avokadokeittoni jäähtyy sukkelasti ja jääkaappia rasittamatta.

 

Ei niin kätevän emännän biojätesotku alla

 

Lapsen smoothie-blenderi jälleen hyötykäytössä :-) . Vihreää keittoa kansalle!

Kesäkurpitsakuutiot ja chili odottavat keiton jäähtymistä

Valmis keitto oli varsin sitruunaista, avokaadoa ei ollut liikaa, kenties sitä olisi voinut laittaa enemänkin. Lapsi söi kaiken, minäkin pidin tästä. Jos teen uudestaan, saatan harkita kesäkurpitsan soseuttamista keittoon. 

Erittäin raikas kokemus

 

 

Huomenna en tee ruokaa. Huomenna tuhoan jämiä.

Lauantaihin

MuBa

Kuten jo aikaisemmin aavistelinkin, myslistä saa aikaan leipää. Löysin tällaisen helponoloisen ohjeen..

Helppo myslileipä

200 g hyvää mysliä tai saman verran kaurahiutaleita, pähkinöitä, siemeniä ja rusinoita
300 g sämpyläjauhoja
1/2 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
3 rkl siirappia
5 dl vettä

1. Sekoita kuivat aineet ja kaada joukkoon vesi ja siirappi. Sekoita tasaiseksi.
2. Kaada taikina voideltuun vuokaan. Laita vuoka kylmään uuniin, käännä uunin lämpötila 110 asteeseen ja anna paistua 45 minuuttia.
3. 45 minuutin jälkeen nosta uunin lämpötilaa 180 asteeseen ja paista vielä yksi tunti. Anna leivän levätä hetki ennen kumoamista.

http://potluckbyone.blogspot.fi/2012_10_01_archive.html

Kaapista ei tosin löytynyt sämpylajauhoja, eikä minulla ole vaakaa... tuli vähän ongelmia ainesten punnituksessa. Ensimmäinen yritykseni arvoida jauhojen määrä deseinä, tuotti aikas löysän takinan.

Eli siis, ei sämpyläjauhoja, mutta kaapissa oli yllättäen kesän muurinpohjalettuhin käytettyjä ohrajauhoja, sekä kokonainen paketti hasselpähkinäjauhoja, pussinpohjallinen pähkinöitä ja KOLME purkkia siirappia (miksi minulla on kolme siirappipurkkia???).

Lähdin siis soveltaen matkaan ja korvasin sämpyläjauhot ohra- hasselpähkinäjauhosekoituksella. Koska myslilä oli lähes kilo, tein samalla kertaa kaksinkertaisen annoksen leipää.
Jos ei muuta, niin ainakin proteiineja löytyy tästä leipäkokeilusta normaalia hiilarileipää enemmän.

Onnistuini jälleen valitsemaan kokkailun, jonka tekeminen kestää itseasiassa aika kauan, mutta toisaalta kaikki tapahtuu uunin kätköissä, eikä mitään tarvitse sekoittaa tai hämmentää kesken kokkauksen.
 

Sain leipäni uuniin lapsen treenien aikana, juuri ennen lapsen noutoa nostiin lämpötilaa ja jätin uunin hoitamana leipien kakkkosvaiheen. Toinen vuoista vähän falskari, joten nyt kotona tuoksuu hieman palaneelle.... ja pähkinäiselle.

Lopputulos on..... maanläheinen, artesaanileivänomainen, ainakin lämpimänä herkullinen ja mikä parasta: KELPAA LAPSELLE!

Huomenna yritän jalostaa 500g maustamatonta jogurttia ja muutaman avocadon

Huomiseen siis
MuBa

 

 

 

 

 

 

 

Mustat banaanit, pehmytporkkanat ja nahkea omenat olivat liikaa kahden hengen taloudelle.

Pakko pitää breikki ruuan tuottamisessa. Seuraavaksi ohjelmassa lienee leipä. Kaapissa on melkein kilo käyttmätöntä mysliä ja pussillinen hassepähkinäjauhoja.... ja meillä kun ei makea leivonnaiset oikein uppoa.

Saa ehdottaa mitä  niistä tekisin

 

MuBa

Elämä jatkuu banaanien jälkeen hevi-linjalla. Bongasin hedelmäkulhosta kolme jo nahkeasti rypistynyttä omenaa. Jääkaapin vihanneslokerosta löytyi neljä pehmyttä porkkanaa (ja niin tota noin.... myös kaksi muumioasteelle ehtinyttä lajitoveriaan).

Uusi ekologinen minä ja keittotaidoton minä olivat jälleen mielenkiintoisen haasten edessä: 'Mitä ihmettä minä näistä saan aikaiseksi?'

Mielessä pyöri porkkanakakku ja omenatorttu, jopa jonkinlaisen kiisselin kuva kävi välähdyksenomaisesti jossain takaraivossa.... mutta kuka meillä söisi kakkua, torttua tai kiisseliä - ei kukaan! Jos teen roskiin menevää ruokaa raaka-aineista, joita en halua heittää roskiin, paisuu ja tuplaantuu se paljon puhuttu hiilijalanjälki moninkertaiseksi.

Google, tuo työkaluistani rakkain, tarjosi taas oivan vastauksen. Hakusanoilla 'omena ja porkkana' bongasin puuron. Enkä mitä tahansa puuroa, vaan porkkana-omena -ruispuuron.

Täydellinen ruokalaji! Lapsi oli juurkin toivonut jotan hyvää puuroa - on  katsokaas nyt teini-iässä ryhtynyt kovinkin ravintotietoiseksi.

Ohje on tässä:
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/96844/porkkana-omena-ruispuuro/

Koska minulla oli kolme suurinpiirtein kelvollista omenaa ja nelisen pientä porkkananruipeloa, päätin tehdä annoksen kaksinkertaisena --> iltapala ja aamupala samalla haudutuksella.

Ohjessa ei kerrota valmistumisaikaa, mutta sen voi luntata jauhopussin kyljestä (45-60 minuuttia).
Kun puuro on siis hautunut itsekseen ensin noin 20 minuuttia, voi omena-porkkanaraasteen nakata kattilaan mukaan.

Tunnin haudutuksella puuro on varmasti valmista, omenoille ja porkkanoille on löytynyt uusi tehtävä ja masu kiittää.

Hyvää yötä