Elämä jatkuu banaanien jälkeen hevi-linjalla. Bongasin hedelmäkulhosta kolme jo nahkeasti rypistynyttä omenaa. Jääkaapin vihanneslokerosta löytyi neljä pehmyttä porkkanaa (ja niin tota noin.... myös kaksi muumioasteelle ehtinyttä lajitoveriaan).

Uusi ekologinen minä ja keittotaidoton minä olivat jälleen mielenkiintoisen haasten edessä: 'Mitä ihmettä minä näistä saan aikaiseksi?'

Mielessä pyöri porkkanakakku ja omenatorttu, jopa jonkinlaisen kiisselin kuva kävi välähdyksenomaisesti jossain takaraivossa.... mutta kuka meillä söisi kakkua, torttua tai kiisseliä - ei kukaan! Jos teen roskiin menevää ruokaa raaka-aineista, joita en halua heittää roskiin, paisuu ja tuplaantuu se paljon puhuttu hiilijalanjälki moninkertaiseksi.

Google, tuo työkaluistani rakkain, tarjosi taas oivan vastauksen. Hakusanoilla 'omena ja porkkana' bongasin puuron. Enkä mitä tahansa puuroa, vaan porkkana-omena -ruispuuron.

Täydellinen ruokalaji! Lapsi oli juurkin toivonut jotan hyvää puuroa - on  katsokaas nyt teini-iässä ryhtynyt kovinkin ravintotietoiseksi.

Ohje on tässä:
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/96844/porkkana-omena-ruispuuro/

Koska minulla oli kolme suurinpiirtein kelvollista omenaa ja nelisen pientä porkkananruipeloa, päätin tehdä annoksen kaksinkertaisena --> iltapala ja aamupala samalla haudutuksella.

Ohjessa ei kerrota valmistumisaikaa, mutta sen voi luntata jauhopussin kyljestä (45-60 minuuttia).
Kun puuro on siis hautunut itsekseen ensin noin 20 minuuttia, voi omena-porkkanaraasteen nakata kattilaan mukaan.

Tunnin haudutuksella puuro on varmasti valmista, omenoille ja porkkanoille on löytynyt uusi tehtävä ja masu kiittää.

Hyvää yötä

omenaporkkana.jpg

 

raaste.jpg